Inhimillisyyys palveluverkko suunnitteluun

Hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi taannoin uuden strategiansa. Strategian toimeenpanemiseksi maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko otetaan uuteen käsittelyyn. Valtuutettujen oletetaan pohtivan palveluverkkoa koko hyvinvointialueen näkökulmasta, ei enää vain oman kotikunnan ja asuinpaikan. Jokaisen tulee miettiä, mikä on lähipalvelu.

Kun pohdimme esimerkiksi ikäihmisten palveluasumisen paikkoja, on hyvä miettiä, kuinka pitkän matkan päästä läheisen oletetaan pääsevän omaistaan tapaamaan ja millä hän matkan kulkee. Onnistuuko julkisilla kulkuvälineillä matkustaminen, onko omaisella varaa matkustaa taksilla vai onko hän itse esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisia liikkumisen tukea käyttävä? Matkojen pidetessä ja kustannusten noustessa omaisen matka voi jäädä kokonaan tekemättä. Välilliset vaikutukset sekä inhimillisesti ja taloudellisesti ovat suuret. Maakunnassamme asuu paljon muutenkin yksinäisiä ihmisiä. Sosiaalisten kontaktien puute heikentää toimintakykyä edelleen.

Palveluverkkoa pohtiessa on myös mietittävä, kuinka paljon asukkaiden ympäri maakuntaa palveluiden perässä ajaminen kelataksilla maksaa hyvinvointialueelle. Liikkuvien palvelujen kehittämistä ei saa keskeyttää vaan päinvastoin lisätä. Kiinteistöjen ylläpito on kallista, eikä kustannukset vähene energian hinnan noustessa. Kyse on samoista rahoista, joilla palvelut tuotetaan. Ihmiset tarvitsevat sekä ihmistä, joka kuuntelee ja kohtaa että palvelua. Reuna-alueita ei saa unohtaa palveluverkko keskustelussa. Huomioon on otettava kaikki  välilliset kustannukset eikä pelkästään kyseiseen palveluun liittyvät. Jokainen maakunnan asukas on ihan yhtä arvokas.

 

Keliaakikon vaihtoehdot vähässä

Parhaillaan on menossa keliakiaviikko 5-11.9.22. Itselläni keliakiadiagnoosista tulee tänä vuonna 20-vuotta. Kun sain diagnoosin kaupan hyllyillä ei ollut juurikaan tarjontaa. Pakkasesta löytyi joitakin leipiä, mutta valikoimat olivat vähäiset. Usein sain tyytyä sitruunamuffinssiin, riisikakkuihin ja kääretorttuun. Gluteenittomasta ruokavaliosta tuli jossain vaiheessa trendikästä. Olen joutunut itse perustelemaan gluteenittomuuttani. Olen oikeasti gluteeniton, eikä ruoka saa sisältää jäämiä mistään gluteenia sisältävästä tuotteesta, eikä siinä saa olla kontaminaatioita. Kommentit kuten ”eihän se voi olla niin tarkka, ei kai pikku määrä haittaa, maista edes vähäsen” ovat tulleet tutuiksi. En maista. Suolinukkani voi vaurioitua pienestäkin määrästä pitkäksi aikaa. Kyse ei ole todellakaan ole samasta asiasta kuin laktoosi-intoleranssissa.

Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen on kallista. Ruoan hinta on noussut viime aikoina, eikä tilanne helpota.  Vehnä, ohra ja ruistuotteet eivät käy. Puhdas kaurakaan ei käy kaikille. Harvat gluteenittomat tuotteet ovat alennuksessa. Päinvastoin hintoja on korotettu usein jopa useammalla eurolla. Gluteeniton lisä hintoihin on automaatio. Eduskunta teki säästötoimenpiteen 2016 poistaessaan keliakiakorvauksen. Alle 16-vuotiaat keliaakikot saavat vammaistuen alinta korvausta. 17- vuotiaasta eteenpäin korvausta ei enää saa. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa vakavia vaurioita ja piilossa olevana esimerkiksi osteoporoosia, lapsettomuutta, masennusta ja nivelkipuja. Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka ainut hoitokeino on ehdoton ruokavalio. Keliakiakorvaus on palautettava. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavasti kalliimman laskun, kuin pieni korvaus ruokavalion mahdollistamiseksi.  

Talousahdinko kurittaa heikoimmassa asemassa olevia

Inflaatio laukkaa liki kahdeksan prosentin vauhtia, ruuan hinta nousee ja sähkön ennustetaan kallistuvan vielä huimasti tulevan syksyn ja talven aikana. Polttoaineen hinta on edelleen korkea, vaikka jakeluvelvoitteeseen tehdyt muutoksen hiukan tilannetta huojensivat.

Useat taloudet joutuvat miettimään erilaisia säästökohteita omassa arjessaan ja säännöstelemään esimerkiksi sähkön kulutustaan huomattavasti. 

Heikoimmassa asemassa oleviin kuuluvat velkavaikeuksissa olevat taloudet, joissa joka kuukausi ulosotto vie osan tuloista.

Olen KD naisten kanssa samaa mieltä ja erittäin huolissaan näistä jo ennestään ahdingossa olevista talouksista.

Velallista turvaa ulosmittauksessa suojaosuuskäytäntö. Suojaosuudella tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka ulosottovelalliselle on jätettävä palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi.

Vuoden 2022 alusta ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on 23,20 euroa velallisen itsensä osalta ja 8,34 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, puolison, omien lasten ja puolison lapsien osalta.

Elämme poikkeuksellista aikaa, jossa on monia muuttuvia arkeen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä.

Meidän on yhdessä tehtävä kaikkemme, että suomalaiset pärjäävät vaikeiden aikojen yli. Ehdotuksena helpotukseksi olisi ulosoton suojaosuuksien nostaminen edes
määräaikaisesti, jotta ahdingossa olevien ihmisten olisi mahdollista selvitä arjessa. Korona-ajan vaikutukset eivät myöskään ole vielä ohi.

 

Maija Silvennoinen

eduskuntavaaliehdokas

Savo-Karjalan vaalipiiri KD

Vaikutusten arviointia kaavoituksessa

Liperin kunnanvaltuuston kokouksessa oli maanantaina hyväksyttävänä Honkalammen osayleiskaava. Honkalammella sijaitsevat loistavat, kuivat mäntykankaat, unelmarakennusmaasto. Honkalammen alueella on erityispiirteenä muun muassa alueella sijaitseva erityishuollon osaamiskeskus. Keskuksen alueella asuu tällä hetkellä noin 80 ihmistä. Lisäksi alueella on Elmeri-erityiskoulu Honkalammen koulu, jossa on maakuntamme vaikeimmin vammaiset, psyykkisiä pulmia ja käyttäytymisongelmia omaavat oppilaat.  

Käytin aiheesta ainoana valtuutettuna puheenvuoron. Toin ilmi huoleni erityistä tukea tarvitsevien ihmisten äänten kuulumattomuudesta. Osayleiskaava luo pohjan kaavoituksen etenemiseen asemakaavaan ja toteutukseen saakka. 

Mielestäni kaavassa ei ole huomioitu riittävästi erityisesti Honkalampi-keskuksen alueella asuvien asiakkaiden erityistarpeita. Heitä ei ole kuultu. Kaavoitusprosessin edetessä on tehtävä sekä lapsi- että vammaisvaikutusten vaikutusten arviointi. Viheralueita on merkattu kaavassa keskuksen ympärille. Käytännössä parinkymmenen metrin kaistale esimerkiksi Honkalammen koulun ja päivätoiminnan ikkunoista ei ole mielestäni riittävä. Kuinka monen koulun ikkunasta on lähes vieressä omakotitalo?

Kononovinharjun kaavaprosessissa pohdimme paljon luontoarvoja. Itse kannan tässä huolta eritoten heikoimmassa asemassa olevista vammaisista, joiden ääni ei yleensä kuulu. 

 

 

Pienillä asioilla hyvinvointia

Sunnuntain Karjalainen uutisoi, että Suomessa on lähes miljoona lihavaa aikuista. Hyvinvointialueen valtuuston strategiapäivillä tilannekuva kertoi samaa. Alueemme isoksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi on muodostumassa ylipaino. Ylipainon on havaittu lisääntyvän jo lapsuudessa. THL:n mukaan joka neljä poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen. Edessämme on isot haasteet.

Samaan aikaan kun pohdimme ylipainon lisääntymistä, saamme viestejä entistä suuremmista paineista nostaa jo korkeaa ruoan hintaa. Olen kuullut sanottavan, ettei köyhällä ole varaa syödä terveellisesti. Pohjois-Karjalan maakunnassa asuu paljon sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia ja pienituloisia ihmisiä. Ruoan hinnan kallistuminen entisestään ajaa tekemään valintoja vielä tarkemmin. Taloussanomien artikkelissa 31.5.22 kerrottiin, että lapsiperheet ovat ahdingossa ruuan kallistumisen vuoksi. Kesälomien alkaessa tilanne kärjistyy entisestään, kun kouluruoka jää pois. Näillä kaikilla on mielestäni yhteys. Vähäiset rahat on käytettävä halpaan ruokaan. Proteiinipitoinen ruoka jää tuolloin vähemmistöön. Elämän tapojen muuttaminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Syyllistäminen ei auta. Pienet arjen muutokset liikkumistottumuksissa vaikuttavat pitkälle. Helposti saavutettavat asiat osaltaan aiheuttavat sen, ettei vähäistäkään liikkumista tarvitse tehdä. Yhteiskunta on mielestäni osin itse syyllinen tähän kehitykseen. Tarvitsemme konkreettisia tekoja. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet jo kauan sitten, että vihannesten ja hedelmien arvonlisäveroa tulisi laskea. Arkiliikunta on pieni askel. Erilaisia matalan kynnyksen liikuntapaikkoja ja muotoja on olemassa.  Mahdollisuuksia on edelleen laajennettava ja perheitä tuettava niiden käyttämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koostuu pienistä panostuksista niin yksilö-, kunta- kun maakuntatasolla. Isot linjat luodaan Arkadianmäellä.