Erilaiset oppijat ja ryhmäkoot

 

 

Talousarviokeskustelut käyvät kunnissa kuumina. Arvotetaan millaisia palveluja voidaan tuottaa, mitä pitää keskittää, mitä vähentää, voidaanko mitään lisätä. Otimme Satun kanssa kantaa kouluissa puhuttaneeseen inkluusioasiaan ja tuen tarpeeseen. Karjalainen oli jättänyt oman nimeni kirjoituksesta pois, mutta olen täysin kirjoituksen takana itsekin. 

Erilaiset oppijat ja ryhmäkoot 

 

On jälleen se aika vuodesta, kun kunnissa paneudutaan talousarvioiden laadintaan. Vähintäänkin kustannusten lasku ja tehokkuuden lisääminen ovat kirkkaana mielessä niin viranhaltijoilla kuin meillä kuntapäättäjillä.  Kunnan toimintojen kavennuttua sotepalvelujen maakunnalle siirtymisen myötä, suurin kuluerä muodostuu sivistystoimen alle.

 

Keskustelua leimaa muoti-ilmaisut inkluusio, avoimet oppimisympäristöt, lapsilähtöisyys, opettajatiimit,
rinnakkaisopettajuus, HOJKS  jne. Kaikki hyviä ja hienoja asioita. Hukkuuko erilainen oppija termien ja papereiden viidakkoon? Pystyykö tai haluaako koulu vastata hänen tarpeeseensa rauhallisesta ja rajatusta oppimisympäristöstä ja pienestä ryhmästä? Tuleeko ongelma esiin vasta koulussa, vai voisiko asiaan vaikuttaa jo varhaiskasvatuksessa?

 

Kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi, ADHD-asiantuntija Erja Sandberg otti kantaa blogissaan 15.9.2018 suuriin ryhmäkokoihin ja avariin oppimistiloihin. Hänen tutkimuksensa ja kokemuksensa mukaan esimerkiksi ADHD oppilaan on vaikea keskittyä tavallisessa 24 oppilaan ryhmässä saati sitten avarassa maisemakonttoritilassa. Oppilaan on vaikea erottaa olennaiset asiat epäolennaisista ja jättää häiriötekijät huomiotta. Jos tila on liian avara ja hälyä paljon, edes aikuisten määrän lisääminen ei auta.

 

YK:n lapsen oikeuksien periaatteet ja lapsivaikutusten arviointi edellyttää mm. syrjimättömyyttä ja jokaisen lapsen oikeuta elämään ja kehittymiseen.  Toivottavasti kuntien tulevan vuoden talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa nämä asiat huomioidaan. Estääkö yksisilmäinen inkluusion korostaminen erilaisen oppijan oppimista kuvitteellisen yhdenvertaisuuden kustannuksella? Onko inkluusion velvoite niin vahva, että se käy lapsen edun yli? Aina tulee olemaan niitä lapsia, jotka kyetäkseen oppimaan, tarvitsevat rauhallisen ympäristön ja pienen ryhmän.  Tehkäämme hyviä päätöksiä.

 

 

 

Satu Melkko
eduskuntavaaliehdokas
Liperin KD:n valtuutettu

 

Maija Silvennoinen
Liperin KD:n valtuutettu,
Hyvinvointilautakunnan jäsen