Ammattitaito kohta hukassa - onko resursseja edes opettaa?

Seuratessani valtakunnan keskustelua ja oman tyttäreni toisen asteen polkua olen todella huolestunut ammatillisen koulutuksen tilasta. Helmet, itseohjautuvat oppilaat selviävät heittämällä ammattikoulun läpi tehden joustavasti oman HOPSinsa ja etenevät edelleen työelämään. Mitä tapahtuu sille suuremmalle osalle oppilaista, joiden itseohjautuvuus ei olekaan aikuisen tasolla? Kuka vastaa opetuksen laadusta? Valmistuuko meille jatkossa epäpäteviä ammattilaisia. Kuulin kauhukseni, että Keski-Suomessa lähihoitajien opettaja oli kertonut opettavansa ennen 50 tuntia anatomiaa, nyt määrä on kahdeksan tuntia. Siis alle 20 % entisestä. Miten tuolla määrällä taataan riittävä ammattiosaaminen, jos nuori ei kykene sitä tietoa kirjasta itse oppimaan?  

Ajatuksena on säästää ja siirtää oppiminen enemmän työpaikoille. Hieno ajatus joo, mutta entä käytäntö. Kaikissa yrityksissä ei ole mahdollista seurata nuorta aamusta iltaan, olla lähes arkielämän taitojen kouluttaja. Olen kuullut, etteivät nuoret selviä ajoissa työpaikalle, eivätkä hyväksy työpaikan sääntöjä olla käyttämättä esimerkiksi työpäivän aikana kännykkää. Miten aikatauluja voi oppiakaan, jos koulupäivät alkavat kello 11 ja loppuvat kahdelta iltapäivällä ja muuttuvat kesken päivän. Ikään kuin olisi hällä väliä tyyli. Koulutusreformia kehutaan, mutta taidetaan astua ojasta allikkoon. Muutenkin tämän päivän otsikoissa on että työssä käyvä väestö vähenee radikaalisti jo muutenkin. Otettasko pakki päälle? #koulutusreformi #ammatillinenkoulutus #opetussuunnitelmat #hops #hojks