Läsnäolon merkitys

Joulu takana, uusi vuosi ja uusi elämä edessä lupauksineen. Mitä jäi joulusta käteen? Kaupallisuus kukoisti, jouluvalot välkkyivät, pukki kulki talosta toiseen ja lapset iloitsivat lahjoistaan. Monen ihmisen joulusta kuin mistä muustakin juhlasta tai ihan arjen tapahtumista unohtuu se tärkein: Läsnäolo. Kiire on kyllä joka paikkaan ja jokaisella, mutta milloin on aikaa pysähtyä? Olla hiljaa ja kuunnella mitä toisella on sanottava, istua, miettiä omia ajatuksia. Läsnäolon merkitys korostuu lapsienkin elämässä. Monet lapsetkin ovat koko ajan joka paikassa. On monia sitovia harrastuksia, jotka vievät kouluikäisen lapsen arjesta tavattoman paljon aikaa ja pysähtymiseen vain oleiluun ei jää yksinkertaisesti aikaa. Ei joko osata tai haluta pysähtyä, edes hetkeksi. Keskittyminen herpaantuu. Pelit vievät osaltaan mukanaan. En ole pelejä tuomitsemassa, niissä on monta hyvääkin asiaa, mutta jos niistä tulee yksin lapsenvahti ollaan jo kaukana todellisuudesta.

Elämä on suorituskeskeistä ja paremmuutta mitataan sillä, mitä tehokkaampia jo pienet lapset ovat. Aikataulutettu kalenteri aamusta iltaan vuorokaudesta toiseen vie mennessään. Aitoa, lähimmäistä kunnioittavaa läsnäoloa tarvitaan arjessa sekä työssä, kotona, harrastuksissa että missä tahansa. Liukuhihnalla tehty työ ei mahdollista aitoa välittämistä. Tämän joulun ajan paras lahja lapsille ja läheisille on ajan antaminen ja pysähtyminen. Vielä on päiviä jäljellä, käytä tilaisuus hyödyksesi.