Liperin kunnanvaltuuston kokouksesta 25.6.2018

 

Eilen valtuuston kokouksessa Kristillisdemokraattien ryhmä Satu Melkko ja minä teimme aloitteen varhaiskasvatusta koskevien syytöksien selvittämiseksi. Aloitteen allekirjoitti yhteensä 13 valtuutettua tai varavaltuutettua. Toivottavasti asioita aletaan aidosti selvittämään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Kuntakuvamme kaipaa nostoa, avoimuutta ja aitoa kuulemista. 
Aloitteemme: 
Valtuustoaloite 25.6.2018 varhaiskasvatuksesta koskevien vakavien syytöksien selvittämiseksi

 

Liperin varhaiskasvatuksesta uutisoitiin viime viikolla 17.6 sanomalehti Karjalaisessa laajasti mutta valitettavasti totutusta poiketen, kriittisesti. Lehtiuutisessa nostettiin esiin vakavia syytöksiä ja puutteita varhaiskasvatuksessa: Lehtitiedon mukaan työntekijöitä on ohjeistettu kirjaamaan väärin lapsimääriä, erityislapsille ei järjestetä heidän tarvitsemaansa tukea, henkilöstön mielipiteitä ei kuulla, tehdään aiheettomia lastensuojeluilmoituksia jne. Esitetyt syytökset kohdistuvat Liperin kunnan varhaiskasvatukseen johtoon ja vaikuttavat negatiivisesti kuntakuvaan erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.

 

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että kunnanhallitus aloittaa varhaiskasvatusta koskevan selvityksen siitä, onko lapsilähtöisyys muuttunut rajattomuudeksi, saavatko erityislapset suunnitelmien mukaisen tuen ja jossa selvitetään varhaiskasvatuksen johtamisen käytännöt, siten että selvityksen tekemisestä vapautetaan varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen, jonka tapaan johtaa arvostelu kohdistuu. Vain näin toimimalla, voidaan taata puolueeton selvitys.

Iloitsimme siitä, että Ylämyllyn yläkoulun ja Liperin alakoulun hankesuunnitelmat saivat hyväksynnän. 

 

Kotiäitiys kunniaan

 

Torstain Karjalaisessa 31.5.18 esiteltiin tuloksia varhaiskasvatuksen paremmuudesta pelkkään kotihoitoon verrattuna. Kirjoitus avaa nykykäsityksen siitä, miten kasvatuksesta on tullut suorittamista, normaali kotiäitiys ei ole arvossaan. Kirjoituksessa todetaan, että neuvolan tekemissä testeissä kotihoidossa olevat lapset pärjäävät huonommin erinäisissä testeissä, joissa mitataan mm. koulukypsyyttä ja keskittymiskykyä. Näiden heikompien tulosten ei sanota kuitenkaan vaikuttavan tulevaisuuden menestymiseen. Mitä tutkimuksella haetaan? Kaikki lapset olisi saatava varhaiskasvatuksen piiriin, kotiäitiys on out of season.

 

Itse en ole ollut päivääkään päivähoidossa ja vielä olen selvinnyt elämässäni mielestäni hyvin. Kaikkea ei voida mitata testeillä. Pienet asiat vaikuttavat siihen, millaisia meistä kasvaa ihmisinä. Mitä yhteiskuntamme arvottaa? En väheksy varhaiskasvatuksen ammattitaitoista henkilökuntaa, vaan sitä miten ennen arvossa pidetty kotihoito on melkein arvottomin asia, jota ei ainakaan saisi tukea. En ihmettele syntyvyyden laskua, kun vanhemmuudesta on tehty suorittamista; on osattava opettaa kaikki asiat lapselle, että hän pystyisi elämään yhteiskunnassamme. Pitääkö kaikkien olla oikeasti samanlaisia? Kärjistäen mietin, tuleeko kohta soveltuvuustestit vanhemmille, ovatko sopivia toimimaan vanhempina. Mitä yhteiskunnallemme on tapahtumassa?

 

Vain kymmenen minuutin tähdenkö?

 

Kirjoitin Karjalaisen mielipidepalstalle alkuviikosta seuraavan tekstin.

 

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus aiheutti keskustelua viime syksynä Joensuussa. Opetushallitus tarkensi ohjeistustaan, eikä positiivisen uskonnon harjoittamisen vapautta kielletty.
Liperissä perhepäivähoitajille tuli viesti, että 16 vuotta jatkunut perinne käydä seurakunnan avoimessa perhekerhossa viikoittain rajataan kertaan kuukaudessa. Vanhemmat kirjoittivat vetoomuksen, jossa he toteavat kerhon olleen vasun tavoitteiden mukainen ja lapset ovat odottaneet kerhoa innolla. Kerhossa on käynyt vuosien varrella useita satoja lapsia, tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä.

Otin asian esille lautakunnassa, enkä huomannut vastalauseita. Olen itsekin sitä mieltä, että aito vapaus valintaan joko osallistua tai olla osallistumatta on oltava vanhemmilla. Nyt vapautta halutaan tarkoituksella rajoittaa. Mikäli lapsi on hoidossa keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa (olettaen vanhemman työajaksi 8 tuntia), on kerhon pituus siitä 2 tuntia yhtenä päivänä. Katsomuskasvatukseen kuuluvan uskontokasvatuksen osuus ehkä noin 10 minuuttia koko kerhosta on näin ollen suorastaan naurettavan pieni. Mielestäni kerhossa käyminen ei sodi millään tavalla varhaiskasvatuksen periaatteita vastaan, päinvastoin.  Se ei myöskään poista perhepäivähoitajien vastuuta vasun muiden osien toteuttamisesta. Se on mahdollista niiden 43 tunnin aikana, jolloin he ovat yksin vastuussa hoidossa olevista lapsista. Tasapäistäminen, arvoneutraalisuus ja uskonnon piilottaminen kristillisen yhteiskuntamme joka portaasta, on alkanut sellaisella vauhdilla, että jo hirvittää. En halua siihen kelkkaan, vaan toimin mieluummin jarruna ja tässä asiassa lasten puolella, jotka haluavat kerhossa käydä.

Maija Silvennoinen, Kd
Kunnanvaltuutettu, Hyvinvointilautakunnan jäsen, Liperi

 

Liikettä niveliin ennen kuin hukka meidät perii

 

Ohessa mielipidekirjoitukseni Sanomalehti Karjalaisessa 17.4.2018

Liikettä niveliin

 

Sunnuntain Karjalaisessa oli asiaa liikuntasuosituksien muuttumisesta. Artikkelissa kerrottiin, miten liikuntatottumukset ovat muuttuneet ja ihmisten kunto heikentynyt huomattavasti. Samaan aikaan THL viestitti perjantaina, että työikäisten väestön lihavuus on yleistynyt kuuden viime vuoden aikana. Kasvu on huolestuttava. THL: n mukaan myös masennusoireet ovat yleistymässä. Meillä on peiliin katsomisen paikka. Kansansairauksien kustannukset eivät tule helpottamaan, päinvastoin. Asenteet ovat muuttuneet, mutta toisaalta palvelutarjonta tuo liikaa asioita valmiiksi pureskeltuina kotiin kannettuna. Ne pienetkin liikkeet jäävät tekemättä.
Alakouluikäisen lapseni tehtävänä on tänä talvena ollut lukea viisitoista minuuttia neljänä päivänä viikossa. Lukutehtävä on pitänyt kuitata tehdyksi erilliseen kontrollilappuun. Koulussa on puututtu lasten lukutaidon heikkenevään tilaan. Koulut ja yritykset voisivatkin kehittää jatkuvan kampanjan, jossa lapsia, nuoria, kaikkia velvoitettaisiin liikkumaan tavalla tai toisella päivittäin. Tällaisia kampanjoita on jo ollut, mutta ne ovat olleet kestoltaan liian lyhyitä. Kaikenlainen ennaltaehkäisevä toiminta on otettava käyttöön, jottemme ole yksilötasolla monien sairauksien ja yhteiskuntatasolla järkyttävän ison kuluerän äärellä mahdottoman tilanteen edessä.

 

Liperin valtuusto 18.12.17

Tämän viikon maanantaina historian kirjat havisi kun päätös Yläkoulun rakentamisesta Ylämyllylle vahvistui.

Valtuusto äänesto luvuin 24-11 uuden yläkoulun rakentamisen puolesta. 

Ryhmänä tiedostamme paineet veronkorotuksille, emmekä hyväksy terveydellä leikkimistä.

Mielummin terveet, uudet monipuoliset tilat kuin, saneeraus jossa riskejä enemmän kuin ajatella uskaltaa. 

Satu Melkko totesi, et kunta on olemassa kuntalaisia ei taloutta varten. Kannamme huolta niin asiakkaista kuin henkilökunnastakin. 

 

Ryhmäpuheeni valtuustossa talousarviota käsiteltäessä:

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut läsnäolijat

 

Vuosi 2017 Suomi satavuotta lähenee loppuaan. Käsittelemme tänään vuoden 2018 talousarviota ja otamme kantaa historialliseen päätökseen. Millainen tulevaisuus Liperillä on lähivuosina, entä vuosikymmeninä? Olemmeko valmiita ottamaan riskejä ja suuntaamaan katseemme tulevaan vai pitäydymmekö tiukasti vanhoissa kiinni?

 

Osa ajattelee tunteella, osa järjellä, osa siltä ja väliltä. Meidän olisi nähtävä tulevaisuuteen, josta kukaan ei osaa varmasti sanoa, ohjaako valtiovalta kenties meidät huolimatta omista päätöksistämme kohti suurta Pohjois-Karjalaa vai onko kunnilla mahdollisuus elinvoiman ylläpitämiseen vielä tulevaisuudessakin.

 

Omistajaohjauksen merkitys korostuu. 

Kunnan varoista menee edelleen suurin osa sosiaali- ja terveyspuolelle, vaikka sitä ei juuri käsitellä omassa valtuustossamme. Rahat menevät silti. Asiat, joihin voimme täällä vaikuttaa ovat hyvinvoinnin edistäminen ja elinvoimamahdollisuuksien lisääminen. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu entisestään. Varhainen tuki, juuri ne arjen kohtaamiset ennen kuin asiat vyöryvät lumipalloiksi, on monissa asioissa todettu kerran jos toisenkin halvemmaksi vauvasta vaariin.

 

Emme saa myöskään unohtaa elinvoiman ylläpitämistä, että ne oikeat tontit ja laajakaistayhteydet tulevat kaikkien saataville ja yritys tekee päätöksen aloittaa toimintansa Liperin kunnassa.

Maatalouden työpaikkojen merkitys on kunnassamme suuri. Toivottavasti tulevaisuudessakin voimme ylpeänä esitellä olevamme leipäpitäjästä, joka panostaa lähiruokaan ja mahdollistaa edellytykset yrittämiselle.

 

Karjalaisessa kerrottiin Liperin olevan kolmanneksi lapsivaltaisin kunta Itä-Suomessa. Teemme tänään päätöksen, joka vaikuttaa siihen pysymmekö samalla paikalla vielä jatkossakin.

Meidän on panostettava joka taajamassa yleisen viihtyvyyden lisäämiseen ja paikkojen kunnossa pitämiseen.

 

Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun kehittämisessä olemme saaneet huomiota valtakunnan tasollakin. Kuitenkin välillä kuulemme myös huolia ja murheita, jotka henkilökunnalta ja palveluiden käyttäjiltä tulevat keskusteluissa ilmi. Meidän on huolehdittava henkilökuntamme hyvinvoinnista ja otettava vakavasti kaikenlaiset viestit, kohdattava sekä työntekijät että palveluiden käyttäjät yksilöinä. Mikäli painamme asiat villaisella, voivat kustannukset yhtäkkiä nousta esimerkiksi sairaspoissaolojen lisääntymisen vuoksi.

 

Tänään minun on Helppo yhtyä kuntaliiton Jenni Airaksisen sanoihin yrittäjyysseminaarissa syyskuussa Careliasalissa. Alue kuten oma kuntamme tarvitsee kehittyäkseen naisia.

Nyt on hyvät valtuutetut se hetki, jolloin juuri nuo naiset, jotka kantavat huolta lastensa asioista kuten terveistä ja turvallisista koulutiloista voivat joko äänestää jaloillaan tai levittää hyvää viestiä eteenpäin. Liperin kelkka vetovoimaisena kuntana on saatava ylöspäin eikä jäädä vellomaan eripuriin. Niitä on jo ollut tässä kunnassa liikaakin.

 

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää kaikki kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää ja rauhallista Vapahtajan syntymäjuhlaa.

Yksityiskohtaisesta keskustelussa otamme kantaa talousarvion muutamiin kohtiin.