Viime aikoina on enenevässä määrin ollut keskustelua syntyvyyden romahtamisesta. Väestörakenteen haasteisiin on löydettävissä ratkaisuja. Huoli tilannekuvasta jaetaan laajasti puheen tasolla. Kristillisdemokraattien ehdottama porrastettu perheverotus tuloverotuksessa nykyisen puolisoiden erillisverotuksen rinnalle on varteenotettava vaihtoehto. Yhteisverotus olisi täysimääräinen vähintään 3-lapsisissa perheissä, koska näissä perheissä vaikuttavuus syntyvyyteen olisi kaikkein suurin.   

Perheverotuksessa puolisoiden tulot verotettaisiin yhtenä kokonaisuutena porrastaen lapsiluvun mukaan. Yhteisverotus olisi mahdollinen perheille, joilla on alaikäisiä huollettavia lapsia toteutuen täysimääräisesti vähintään kolmen lapsen kohdalla. Perheille tulisi kuitenkin jättää vapaus valita, yhdistetäänkö puolisoiden tulot yhteisverotukseen vai käytetäänkö nykyistä erillisverotusta. Järjestelmän oikeudenmukaisuus yksinhuoltajia kohtaan tulisi varmistaa esimerkiksi verotuksen lapsivähennyksellä.

Syntyvyyden romahtamisen taustalla on erityisesti kolmen ja sitä useamman lapsen perheiden lukumäärän ja lapsimäärän väheneminen viimeisten 15 vuoden aikana. Näillä perheillä on keskeinen merkitys väestön kokonaismäärän kehittymisen kannalta. Kelan tilastojen mukaan vähintään kolmelapsisten perheiden määrä on pudonnut lähes 18 000:lla, kun 1–2 lapsisten perheiden määrä on vähentynyt yhteensä 14 500:lla. Vielä rajumpaa on ollut alaikäisten lasten määrän väheneminen näissä suurissa perheissä. Pudotusta on ollut kaikkiaan 60 000 lasta, kun pienemmissä perheissä vastaava pudotus on ollut kaikkiaan 22 500.

Lasten määrän kasvaessa perheiden elämisen menot kasvavat huomattavasti. Suomen nykyinen yksilökohtainen tuloverotus on epäoikeudenmukainen niitä perheitä kohtaan, joissa vanhempien ansiotulot poikkeavat suuresti toisistaan. Suurissa perheissä pienten lasten kotihoidolle on luonnollisesti suurempi tarve. Näitä perheitä ei saa tuomita köyhyysloukkuun.

Kun turvataan suurten perheiden toimeentulo, mahdollistetaan toivotun lapsiluvun saavuttaminen sekä investoidaan inhimilliseen pääomaan, joka on välttämätön yhteiskunnan jatkuvuuden ylläpidossa. Tällöin mahdollistetaan sekin, että huoltosuhteen kärsimättä toiset perheet voivat jäädä vähälapsisiksi tai jopa lapsettomiksi. Viidesosa naisista jää nykyisellään lapsettomiksi Suomessa. Perhemyönteinen veromalli tarjoaisi aidon keinon tukea perheiden arkea kannustaen perheiden perustamiseen ja syntyvyyteen. Meidän tulee panostaa perheisiin, sillä perheissä on tulevaisuus. Suomen kokonaishedelmällisyysluku eli naista kohti syntyvien lasten odotusarvo on enää ainoastaan 1,26. Se on vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin matalin luku ja selvästi sekä väestön nettouusiutumislukua että naapurimaidemme ja EU:n keskiarvoa alhaisempi. Suomi kuuluu lisäksi maailman ikääntyneimpiin maihin. Perhemyönteisyys kunniaan.

Maija Silvennoinen

alue- ja kuntavaltuutettu KD