Viime aikoina olemme lukeneet lehdestä, että lasten lihavuusleikkauksia on aloitettu.
Liikuntasuositusten mukaan (UKK-instituutti) 7–17-vuotiaiden tulisi liikkuva monipuolisesti, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla.
Samaan aikaan kun valtio, hyvinvointialueet ja kunnat pohtivat keinoja liikkumismahdollisuuksien lisäämiseksi, kaupan ja erilaisten kotiinkuljetusten määrä sen kun lisääntyy. Sovellusten avulla voi saada kotiin hampurilaisaterian tai pullapitkon tekemättä yhtään mitään. Käytännössä hyvät neuvot ovat kalliit; miten muokata jo varhaisessa lapsuudessa käyttäytymistä, jos perhe ja kasvuympäristö ei tue sitä. Yhteiskunnan vastuulle maksajan rooli, kun itsemääräämisoikeutta ei voida rajoittaa. Mallien muuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, eikä vastuuta voida yrityksillekään sysätä. Jokainen on kuitenkin lopulta vastuussa itse omasta hyvinvoinnistaan, ja lasten kohdalla vastuu on aikuisilla, vanhemmilla ja muilla läheisillä henkilöillä. Pelkkä liikkumisen lisääminen ei onnistu, mikäli ruokailutottumuksia ei saada muuttumaan. Varhaiskasvatuksessa ja eri oppilaitoksissa noudatetaan ravitsemussuosituksia, mutta tämä ei yksin riitä. Herkkuja on kaupat ja tiskit pullollaan, harvoin porkkanaa ja hedelmiä kahvileipänäkään suositaan. Pikaruoka on usein epäterveellistä hyvin hiilihydraattipitoista.
Suomi liikkeelle -ohjelman kautta on tehty useita toimenpiteitä esimerkiksi neuvonnan, erilaisten matalankynnyksen kerhojen, liikunnan ja toimintakyvyn edistämisen ja tietoisuuden lisäämisen kautta. Lisäksi tulee keskittyä perusasioiden kuten terveellisen ja monipuolisen ruoan merkityksen korostamiseen vauvaiästä alkaen. Lihavuudesta on tullut yksi isoimmista kansanterveydellisistä myös kustannuksia lisäävistä riskeistä koko yhteiskunnallemme. Ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan niin kuntia kuin hyvinvointialueen toimijoita.