Hyvinvointi koostuu useasta eri osa-alueesta. Hyvinvointiin yhdistetään usein vain terveydelliset asiat. Mikäli terveys pettää, siihen toivotaan lääkärin vastaanottoa ja mahdollista lääkettä, joka parantaa. Kun tuen tarve kohdistuu muuhun kuin terveysasioihin, sosiaalityö astuu esiin. Sosiaalityö on usein ennalta ehkäisevää matalan kynnyksen palvelua kuten lapsiperheiden kotipalvelua tai kriiseissä kuten vammautumisessa tai taloudellisissa haasteissa auttamista. Ennalta ehkäisevät palvelut hukkuvat usein korjaavien toimenpiteiden alle, kun taloudelliset panostukset eivät tuota hetkessä tuloksia.

Sekä taloudellisesti että resurssien näkökulmasta sosiaalityön eri muodot vaativat satsauksia. Korjaavat toimenpiteet kuten lastensuojelun sijoitukset maksavat paljon, eivätkä muutenkaan ole lähtökohtaisesti toivottu ratkaisu lasten ja nuorten elämässä. Tuen tarpeet on pystyttävä arvioimaan ammattilaisten yhteistyöllä, jotta jokainen perhe saisi parhaan mahdollisen avun.

Sosiaalityötä, sosiaalipalveluita ja niiden merkitystä ei pidä unohtaa aluevaltuustossa eikä kunnissa. Riittävillä resursseilla lisätään sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia. Vaikka kuntien tehtävä ei itsessään ole sosiaalipalvelujen tuottaminen, ennalta ehkäisevät matalan kynnyksen palvelut kuuluvat kunnille. Tästä esimerkkinä koulujen hyvinvointipedagogit ja tsempparit. Kuntien keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.