Pienillä asioilla hyvinvointia

Sunnuntain Karjalainen uutisoi, että Suomessa on lähes miljoona lihavaa aikuista. Hyvinvointialueen valtuuston strategiapäivillä tilannekuva kertoi samaa. Alueemme isoksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi on muodostumassa ylipaino. Ylipainon on havaittu lisääntyvän jo lapsuudessa. THL:n mukaan joka neljä poika ja joka viides tyttö on ylipainoinen. Edessämme on isot haasteet.

Samaan aikaan kun pohdimme ylipainon lisääntymistä, saamme viestejä entistä suuremmista paineista nostaa jo korkeaa ruoan hintaa. Olen kuullut sanottavan, ettei köyhällä ole varaa syödä terveellisesti. Pohjois-Karjalan maakunnassa asuu paljon sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia ja pienituloisia ihmisiä. Ruoan hinnan kallistuminen entisestään ajaa tekemään valintoja vielä tarkemmin. Taloussanomien artikkelissa 31.5.22 kerrottiin, että lapsiperheet ovat ahdingossa ruuan kallistumisen vuoksi. Kesälomien alkaessa tilanne kärjistyy entisestään, kun kouluruoka jää pois. Näillä kaikilla on mielestäni yhteys. Vähäiset rahat on käytettävä halpaan ruokaan. Proteiinipitoinen ruoka jää tuolloin vähemmistöön. Elämän tapojen muuttaminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Syyllistäminen ei auta. Pienet arjen muutokset liikkumistottumuksissa vaikuttavat pitkälle. Helposti saavutettavat asiat osaltaan aiheuttavat sen, ettei vähäistäkään liikkumista tarvitse tehdä. Yhteiskunta on mielestäni osin itse syyllinen tähän kehitykseen. Tarvitsemme konkreettisia tekoja. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet jo kauan sitten, että vihannesten ja hedelmien arvonlisäveroa tulisi laskea. Arkiliikunta on pieni askel. Erilaisia matalan kynnyksen liikuntapaikkoja ja muotoja on olemassa.  Mahdollisuuksia on edelleen laajennettava ja perheitä tuettava niiden käyttämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koostuu pienistä panostuksista niin yksilö-, kunta- kun maakuntatasolla. Isot linjat luodaan Arkadianmäellä.