Vain kymmenen minuutin tähdenkö?

 

Kirjoitin Karjalaisen mielipidepalstalle alkuviikosta seuraavan tekstin.

 

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus aiheutti keskustelua viime syksynä Joensuussa. Opetushallitus tarkensi ohjeistustaan, eikä positiivisen uskonnon harjoittamisen vapautta kielletty.
Liperissä perhepäivähoitajille tuli viesti, että 16 vuotta jatkunut perinne käydä seurakunnan avoimessa perhekerhossa viikoittain rajataan kertaan kuukaudessa. Vanhemmat kirjoittivat vetoomuksen, jossa he toteavat kerhon olleen vasun tavoitteiden mukainen ja lapset ovat odottaneet kerhoa innolla. Kerhossa on käynyt vuosien varrella useita satoja lapsia, tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä.

Otin asian esille lautakunnassa, enkä huomannut vastalauseita. Olen itsekin sitä mieltä, että aito vapaus valintaan joko osallistua tai olla osallistumatta on oltava vanhemmilla. Nyt vapautta halutaan tarkoituksella rajoittaa. Mikäli lapsi on hoidossa keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa (olettaen vanhemman työajaksi 8 tuntia), on kerhon pituus siitä 2 tuntia yhtenä päivänä. Katsomuskasvatukseen kuuluvan uskontokasvatuksen osuus ehkä noin 10 minuuttia koko kerhosta on näin ollen suorastaan naurettavan pieni. Mielestäni kerhossa käyminen ei sodi millään tavalla varhaiskasvatuksen periaatteita vastaan, päinvastoin.  Se ei myöskään poista perhepäivähoitajien vastuuta vasun muiden osien toteuttamisesta. Se on mahdollista niiden 43 tunnin aikana, jolloin he ovat yksin vastuussa hoidossa olevista lapsista. Tasapäistäminen, arvoneutraalisuus ja uskonnon piilottaminen kristillisen yhteiskuntamme joka portaasta, on alkanut sellaisella vauhdilla, että jo hirvittää. En halua siihen kelkkaan, vaan toimin mieluummin jarruna ja tässä asiassa lasten puolella, jotka haluavat kerhossa käydä.

Maija Silvennoinen, Kd
Kunnanvaltuutettu, Hyvinvointilautakunnan jäsen, Liperi

 

Liperin valtuusto 18.12.17

Tämän viikon maanantaina historian kirjat havisi kun päätös Yläkoulun rakentamisesta Ylämyllylle vahvistui.

Valtuusto äänesto luvuin 24-11 uuden yläkoulun rakentamisen puolesta. 

Ryhmänä tiedostamme paineet veronkorotuksille, emmekä hyväksy terveydellä leikkimistä.

Mielummin terveet, uudet monipuoliset tilat kuin, saneeraus jossa riskejä enemmän kuin ajatella uskaltaa. 

Satu Melkko totesi, et kunta on olemassa kuntalaisia ei taloutta varten. Kannamme huolta niin asiakkaista kuin henkilökunnastakin. 

 

Ryhmäpuheeni valtuustossa talousarviota käsiteltäessä:

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut läsnäolijat

 

Vuosi 2017 Suomi satavuotta lähenee loppuaan. Käsittelemme tänään vuoden 2018 talousarviota ja otamme kantaa historialliseen päätökseen. Millainen tulevaisuus Liperillä on lähivuosina, entä vuosikymmeninä? Olemmeko valmiita ottamaan riskejä ja suuntaamaan katseemme tulevaan vai pitäydymmekö tiukasti vanhoissa kiinni?

 

Osa ajattelee tunteella, osa järjellä, osa siltä ja väliltä. Meidän olisi nähtävä tulevaisuuteen, josta kukaan ei osaa varmasti sanoa, ohjaako valtiovalta kenties meidät huolimatta omista päätöksistämme kohti suurta Pohjois-Karjalaa vai onko kunnilla mahdollisuus elinvoiman ylläpitämiseen vielä tulevaisuudessakin.

 

Omistajaohjauksen merkitys korostuu. 

Kunnan varoista menee edelleen suurin osa sosiaali- ja terveyspuolelle, vaikka sitä ei juuri käsitellä omassa valtuustossamme. Rahat menevät silti. Asiat, joihin voimme täällä vaikuttaa ovat hyvinvoinnin edistäminen ja elinvoimamahdollisuuksien lisääminen. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu entisestään. Varhainen tuki, juuri ne arjen kohtaamiset ennen kuin asiat vyöryvät lumipalloiksi, on monissa asioissa todettu kerran jos toisenkin halvemmaksi vauvasta vaariin.

 

Emme saa myöskään unohtaa elinvoiman ylläpitämistä, että ne oikeat tontit ja laajakaistayhteydet tulevat kaikkien saataville ja yritys tekee päätöksen aloittaa toimintansa Liperin kunnassa.

Maatalouden työpaikkojen merkitys on kunnassamme suuri. Toivottavasti tulevaisuudessakin voimme ylpeänä esitellä olevamme leipäpitäjästä, joka panostaa lähiruokaan ja mahdollistaa edellytykset yrittämiselle.

 

Karjalaisessa kerrottiin Liperin olevan kolmanneksi lapsivaltaisin kunta Itä-Suomessa. Teemme tänään päätöksen, joka vaikuttaa siihen pysymmekö samalla paikalla vielä jatkossakin.

Meidän on panostettava joka taajamassa yleisen viihtyvyyden lisäämiseen ja paikkojen kunnossa pitämiseen.

 

Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun kehittämisessä olemme saaneet huomiota valtakunnan tasollakin. Kuitenkin välillä kuulemme myös huolia ja murheita, jotka henkilökunnalta ja palveluiden käyttäjiltä tulevat keskusteluissa ilmi. Meidän on huolehdittava henkilökuntamme hyvinvoinnista ja otettava vakavasti kaikenlaiset viestit, kohdattava sekä työntekijät että palveluiden käyttäjät yksilöinä. Mikäli painamme asiat villaisella, voivat kustannukset yhtäkkiä nousta esimerkiksi sairaspoissaolojen lisääntymisen vuoksi.

 

Tänään minun on Helppo yhtyä kuntaliiton Jenni Airaksisen sanoihin yrittäjyysseminaarissa syyskuussa Careliasalissa. Alue kuten oma kuntamme tarvitsee kehittyäkseen naisia.

Nyt on hyvät valtuutetut se hetki, jolloin juuri nuo naiset, jotka kantavat huolta lastensa asioista kuten terveistä ja turvallisista koulutiloista voivat joko äänestää jaloillaan tai levittää hyvää viestiä eteenpäin. Liperin kelkka vetovoimaisena kuntana on saatava ylöspäin eikä jäädä vellomaan eripuriin. Niitä on jo ollut tässä kunnassa liikaakin.

 

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää kaikki kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää ja rauhallista Vapahtajan syntymäjuhlaa.

Yksityiskohtaisesta keskustelussa otamme kantaa talousarvion muutamiin kohtiin.

Linja-autopysäkki valmis

Edellisen valtuustokauden aikana teimme aloitteen katollisen linja-auto pysäkin saamiseksi Liperin terveyskeskuksen pihalle. Kuntalaiset kulkevat terveyskeskukseen myös julkisilla ja on oikeus ja kohtuus, että odottaminen onnistuu sadesuojan alla. Hymyssä suin sateella katoksen alla itsekin kuvassa.
Linja-autopysäkki ja tyytyväinen aloitteentekijä

 

Työnteko kannattavaksi

Sosiaaliturvajärjestelmämme on vanhentunut ja se tarvitsee uudistuksen. Järjestelmää käytetään tällä hetkellä helposti väärin ja se passivoi osaltaan ihmisiä. Työn luonne on vuosien varrella muuttunut. Työnmurros vaatii joustavampaa sosiaaliturvaa, josta on poistettu kannustinloukkuja luovat porrastukset ja jonka piirissä yrittäjät ovat yhdenvertaisesti. Järjestelmässä on valuvikoja, jotka on saatava kuriin. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet kannustava perusturva -järjestelmää, jossa tulojen kasvaessa tukien osuus laskee lineaarisesti ilman kannustinloukkuja. Verotuksenkin jälkeen työnteko on kannattavaa. Pienenkin pätkätyön tekeminen tulisi olla positiivinen asia sekä taloudellisesti että kokonaisuus huomioon ottaen.
Lue lisää www.kd.fi

 

 

Uusi valtuustokausi alkoi

Uusi valtuustokausi alkoi luottamushenkilöiden valinnalla eri toimielimiin.
Saimme sekä paikallisia paikkoja että maakunnallisia tehtäviä.

Hyvinvointilautakunta:
Maija Silvennoinen jäsen
Taina Sallinen jäsen

Tarkastuslautakunta:
Satu Melkko vpj
Timo Kortelainen varajäsen

Keskusvaalilautakunta
Aulis Mäkisalo jäsen
Eila Kettunen varajäsen

Kiinteistötoimitusten uskottu mies
Satu Melkko

Valtuuston vaalilautakunta
Maija Silvennoinen vpj.

Maakunnalliset tehtävät:
Siun soten valtuuston jäsen
Maija Silvennoinen

Maakuntavaltuuston edustajisto
Maija Silvennoinen jäsen
Satu Melkko varajäsen

Kiitos luottamuksesta.